sääm käsi – the right hand
Keywords: Estonian vocabulary, Finnic languages, etymology
The etymology of the adjective sääm(as): `sääma, `sääme : `sääme: ‘right, right-hand’ (usually referring to the right side of the body, especially the hand), which is characteristic exclusively of the Saaremaa dialect, has hitherto remained unclear.
This article suggests that sääm is a verbal noun or an m-suffix derivative originating from the dialectal phonological variant sääma < säädma : sääda of the verb seadma. The verb seadma has a broad semantic range: ‘to put (in place), position; repair, put in proper order, establish order, organize, arrange, make arrangements, carry out, make preparations; tune (a musical instrument); appoint (someone to a position); establish, found’.
The semantic development of sääm is assumed to have proceeded as follows: ‘putting in place, arranging, appointing, etc.’ Þ ‘that which puts in place, arranges, determines, etc.’ Þ ‘right (right-hand)’. As is well known, most people are right-handed. In our cultural context, the actions of the right hand, as the stronger and more active hand, linked to organizing and putting things in their proper place, are associated with positive deeds. In this light, the etymological connection between sääm and the verb säädma is intelligible and semantically well motivated. The Estonian synonyms for parem käsi – hea käsi, hüva käsi, hüvak (käsi) (all meaning ‘right hand’, literally ‘good hand’) and leivapalukese käsi (‘the hand of a piece of bread’) – likewise carry positive semantic associations.
Estonian seadma ~ säädma and its equivalents in other Finnic languages are derived from the Finno-Ugric nominal stem sää ‘a twist or ply (of a rope, cord or yarn)’. The Saaremaa dialect forms sääm(as) and sääme belong to a very large Finnic word family whose central, unifying semantic thread expresses suitability, appropriateness and orderliness.
Lembit Vaba (b. 1945), PhD, Foreign Member of the Latvian Academy of Sciences, phorest45@gmail.com
References
VEEBIVARAD
EKSS = Eesti keele seletav sõnaraamat. Eesti Keele Instituut.
https://www.eki.ee/dict/ekss/
EMSUKA MS = Eesti Keele Instituudi eesti murrete ja soome-ugri keelte arhiivi murdesõnavara koondkartoteek. https://emsuka.eki.ee/
Sõnaveeb = EKI ühendsõnastik 2025. https://sonaveeb.ee/
SYS = Asta Õim, Sünonüümisõnastik. https://arhiiv.eki.ee/dict/sys/sys.html
KIRJANDUS
Aavik, Johannes 1921. Uute sõnade ja vähem tuntud sõnade sõnastik. Sisaldab yle 4000 uuema ja vähem tuntud ning haruldasema sõna. Teine parandet ja suuresti täiendet trykk. Tallinn: A. Keisermann’i kirjastus.
EEW = Julius Mägiste, Estnisches etymologisches Wörterbuch. Kd 1–12. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft, 2000.
EKMS = Andrus Saareste, Eesti keele mõisteline sõnaraamat. Dictionnaire analogique de la langue estonienne. Avec un index pourvu des traductions en français. Kd 1–4. (Eesti Teadusliku Seltsi Rootsis väljaanne 3.) Stockholm: Vaba Eesti, 1958–1963.
Luce, Johann Wilhelm Ludwig von 1818. Wörter und Redensarten, die in Hupels Wörterbuche nicht stehen. Sechzehnter Beitrag. – Beiträge zur genauern Kenntniß der ehstnischen Sprache, nr 10, lk 134–139.
Nirvi, Ruben Erik 1964. Sanoja ja käyttäytymistä. Sanahistoriallisia tutkimuksia II. (Suomi 111:1.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Ojansuu, Heikki 1909. Lisiä astevaihteluoppiin. – Virittäjä, kd 13, lk 53–59. https://doi.org/10.23982/vir.23503
SKES = Yrjö H. Toivonen, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, Suomen kielen etymologinen sanakirja. Kd 1–7. (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII. Tutkimuslaitos „Suomen suvun” julkaisuja III.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955–1981.
SPS 2020 = Tammeougu Mari, Pöll ning tasu – põll ja lahttasku. – Sörvemaa Pärimuse Selts 15. II. https://sörvemaa.ee/souke-sorvemaa/jamaja-poll-ning-tasu/
SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kd 1–3. Peatoim Erkki Itkonen, Ulla-Maija Kulonen. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000.
Wiedemann, Ferdinand Johann 1869. Ehstnisch-deutsches Wörterbuch. St. Petersburg: Kaiserliche Akademie der Wissenschaften.
Wiedemann, Ferdinand Johann 1973 [1893]. Eesti-saksa sõnaraamat. 4., muutmata tr teisest, Jakob Hurda redigeeritud väljaandest. Estnisch-deutsches Wörterbuch. Vierter unveränderter Druck nach der von Jakob Hurt redigierten Auflage. Tallinn: Valgus.